Izinto eziMngcipheko eziManyeneyo eziHlangeneyo neNgcaciso yokuHlaphaza
Kuye kwafunyanwa izinto ezininzi ukunyusa ingozi yokuba neengxaki zokuphazamiseka, ukuhlaselwa kweentlanzi kunye ne-agoraphobia. Nangona kunjalo, le miba yengozi ayiyiyo ebangela i-panic disorder . Kunoko, iziganeko zobungozi bokuphazamiseka kwengqondo zichaza impawu ezithile eziqhelekileyo ezihambelana nokuphuhlisa le meko.
Izinto ezinobungozi eziqhelekileyo zibandakanya ubulili bomntu, ubudala, imbali yonyango, imeko yentsapho kunye namava okuphila.
Nangona uphando lufumene ukuba izinto ezithile zengozi zixhomekeke ekuphuhliseni ukuphazamiseka kwesifo, akuthethi ukuba ziyizona zinto ezibangela ukuphazamiseka kwesifo. Kunoko, izinto ezinobungozi zibonisa kuphela ulwalamano phakathi kwengxaki yempilo yengqondo kunye nesimo esithile.
Nazi ezinye zeziganeko zobungozi eziqhelekileyo ezinxulumene nengxaki yokuphazamiseka.
Ubudala
Ubunzima bokuqalisa ukuphazamiseka kwengxaki kaninzi phakathi kokususela ekufikeni kwexesha leshumi ekufikeni kwasekuqaleni komdala. Nangona i-panic disorder iqhubekela phambili phakathi kweminyaka eyi-18 no-35, kusenokwenzeka ukuba kwenzeke nayiphi na ixesha kulo lonke ixesha lokuphila. Nangona kuninzi ngokuqhelekileyo, ukuphazamiseka kwesifo kunokuphuhliswa ebuntwaneni okanye ekupheleni kwabantu abadala. Kwakhona kunokwenzeka ukuba ube neengxaki zokuphazamiseka kunye nokucima ngobomi bomntu. Umzekelo, umntu unokukwazi ukuphindaphinda kunye neengxaki ezingalindelekanga kwiinyanga eziliqela, elandelwa yiminyaka embalwa apho bengaboni naziphi iimpawu.
Ngesini
Njengoko kuthethwe, abafazi banelungelo lokwenza uxinzelelo lwexinzelelo kunamadoda. Inkathazo yesifo, ngokukodwa, ixhaphake ngakumbi kubasetyhini. Abasetyhini phantse kabini ingozi yokuphazamiseka kwengxaki kunokuba amadoda.
Ubuntu
Uphando lubonise ukuba kukho ukulungiswa phakathi kwabantwana abanesimo esinoyikisayo, esinoxhala, okanye esabekayo kwaye kamva ukuphuhliswa kwengxaki yesifo.
Kukho iindlela abazali abanokukunceda ukunciphisa umngcipheko wabantwana babo ekuhlaleni ingxaki yokuxhalabisa. Nangona kunjalo, imbangela yokuphazamiseka kwengxaki ingabonakali kwaye iingcali ezininzi zempilo yengqondo ziyavuma ukuba kubangele ukuba kubangelwa inhlanganisela eyinkimbinkimbi yendalo, i-biological, neyengqondo.
Indawo Yentsapho
Kukho impawu zentsapho eziye zabonisa ubudlelwane kunye nokuphazamiseka kwengxaki. Ngokukodwa, abazali ababonisa ukuxhalaba, banzima kakhulu, kwaye balindele ukuba ukuphelela kwimeko engapheleleko kungabakho mngcipheko wokuba nabantwana abadala ukukhathazeka okuxhalabisayo kamva ebomini. Nangona kunjalo, abantu abadala abaneengxaki zokuphazamiseka baye bakhuliswa kwiindidi ezahlukahlukeneyo zamakhaya kunye neentsapho zentsapho.
Genetics
Kukho unxibelelwano oluqinileyo phakathi kwengxaki yokuphazamiseka kunye neepatheni zomndeni. Abantu abanamalungu omzimba osondeleyo weentsapho ze-biological ne-panic disorder bafikelela kumaxesha angama-8 afana nokuphuhlisa imeko ngokwabo. Ezi manani zinokunyuka kuxhomekeke kwiminyaka yokuqala kwesi sifo. Ngokomzekelo, ukuba ilungu lentsapho lenze i-panic disorder ngaphambi kokuba ineminyaka engama-20 ubudala, ngoko ke izihlobo ze-bioloji zokuqala zifikelela kumaxesha angama-20 amathuba okuba neengxaki zokuphazamiseka. Nangona ezi zibalo zininzi, uphando luye lwabonisa ukuba ukuya kwisiqingatha okanye ngaphezulu kwabantu abaneengxaki zokuphazamiseka abanalo izihlobo eziseduze eziye zavelisa le meko.
Iziganeko zobomi
Kuye kucetyiswa ukuba iziganeko zokubangela uxinzelelo zingabangela ukuba kubekho ukuphazamiseka kwesifo. Iziganeko zobomi ezixinezelekileyo zingabandakanya amava amanzima ubomi, njengokufa komntu othandekayo, ukulahlekelwa ngumsebenzi okanye umtshato. Eminye iinguqulelo zobomi ezenza utshintsho olukhulu ebomini bethu lunokubangela uxinzelelo oluninzi, njengokutshata, ukufuduka, ukuba nosana, okanye ukuthatha umhlalaphantsi. Uphando luye lwabonisa ukuba ukuhlangabezana nesiganeko esibuhlungu, njengokuba lixhoba lokuxhaphazwa ngokomzimba okanye ngokwesondo, sinokulungelelaniswa okuphezulu kunye nokuphazamiseka kwengxaki.
Kwakhona kunokwenzeka ukuba uvelele ukuhlaselwa kwesoyiki ngexesha loxinzelelo lobomi, kodwa ungaze uphinde uzibone.
Ngokomzekelo, umntu ojongene nolwaphulo-mthetho okanye ojongene neentlekele zemvelo unokuhlaselwa ngethuba ngeli ganeko. Ukufunyaniswa ngesifo sokuphazamiseka, umntu kufuneka kufuneke abe nokuhlaselwa ngokukhawuleza.
Iziganeko ezibandakanyekayo
Abantu abaninzi abanengxaki yokuphazamiseka nabo bayabambana nemvakalelo yokuxhalabisa, ukuxhalaba nokudakumba. Iziganeko zezempilo zempilo yengqondo, ezifana nokudandatheka , ziqhelekileyo kwabo bafumene ingxaki yokuphazamiseka. Ezinye iziganeko ezibandakanyekayo zibandakanya izifo zengxakini yoluntu, ingxaki yokuxhalabisa , i-phobia ekhethekileyo , ingxaki yokunyanzela (OCD) kunye neengxaki ezixinzelelekileyo zengcinezelo (PTSD).
Umntu onenkathazo yokuphazamiseka usengozini yokuhlakulela i-agoraphobia. Le meko ibandakanya ukwesaba ukuhlaselwa kwesoyiko endaweni okanye imeko apho ukuphepha kungabangela umngeni okanye kuhlazise. I-Agoraphobia ingenzeka nanini na ilandelayo emva kokuhlaselwa kwesigxina. Nangona kunjalo, umntu onenkathazo yokuphazamiseka ngokuqhelekileyo akhula i-agoraphobia ngonyaka wokuqala wokuhlaselwa ngokuphazamiseka ngokuphindaphindiweyo.
Imithombo:
Umbutho wezeMpilo waseMerika. "Incwadana yokuHlola kunye neSatistim of Disabilities of the Mind, 4th,." 2000 Washington, DC: Umbhali.
I-Sheikh, I-JI "Imbali Yengxaki Yobomi Bomdla kunye Neengxaki Zomhlaba: Iziphumo ezivela kwi-Survey of Comorbidity Survey" 2002 Journal of Distress Concerns, 16 (6), 599-603.