Iinjongo eziphambili zeengqondo

Ingqondo isetyenziswe njani ukuchaza, ukucacisa, ukuqikelela, nokutshintsha indlela yokuziphatha

I-Psychology yenzululwazi yenzululwazi yengqondo nokuziphatha. Nangona unokuqonda ukuba yiyiphi i-psychology, abantu abaninzi abaqinisekanga ngokuchanekileyo malunga nantoni na. Iyiphi injongo yokusebenza kwengqondo? Ziziphi iinjongo zayo?

Masiqwalasele ngokukodwa kwiinjongo eziphambili zengqondo, yiziphi izazi zengqondo ezizama ukufezekisa, kunye nendlela i-psychology isetyenziselwa ngayo ukusombulula iingxaki zehlabathi zangempela.

1) Ukuchaza

Enye yeenjongo zokuqala zeengqondo kubonisa ukuziphatha. Ngokuchaza indlela yokuziphatha yabantu kunye nezinye izilwanyana, siphumelele ukuyiqonda kwaye siphucule indlela ekubhekiselele kuyo kwizinto eziqhelekileyo eziqhelekileyo. Abaphandi bezengqondo basebenzisa iindlela ezahlukeneyo zophando zokunceda ukuchaza ukuziphatha okubandakanya ukubonwa kwemvelo , uphando lweziganeko , izifundo zokusebenzisana , uphando kunye neengxelo zokuzimela .

2) Ukuchaza

Njengoko unokucinga, izazi zeengqondo nazo zinomdla ekuchazeni indlela yokuziphatha ngaphezu kokuchaza nje. Kutheni abantu benza izinto abazenzayo? Ziziphi izinto ezibangela ukuphuhlisa, ubuntu, ukuziphatha kwezentlalo kunye neengxaki zempilo yengqondo ?

Kuyo yonke imbali yengqondo, ezininzi iingcamango ziye zavela ukuza kuchaza iinkalo ezahlukeneyo zokuziphatha kwabantu. Imimiselo embalwa yeendlela ezifana neemeko zenkcazo kunye neenkcukacha zokunamathisela .

Ezinye iingcamango zijolise kumbono omncinci wokuziphatha komntu (owaziwayo njengeengcamango ze-mini) kanti ezinye zikhonza njengeengcamango ezidibeneyo ezilungiselelwe ukucacisa zonke iingqondo zengqondo (ezaziwa njengezifundo ezikhulu).

3) Ukuqikelela

Akumangalisi kukuba, enye injongo ephambili yeengqondo kukuba kuqikelele indlela esicinga ngayo.

Emva kokuba siqonda ngakumbi malunga nento eyenzekayo nokuba kutheni kwenzeka, sinokusebenzisa le ngcaciso ukuba senze izibikezelo malunga nokuba nini, kutheni, kwaye kwenzeka njani kwakhona kwikamva.

Ukubikezela ngempumelelo ukuziphatha kuyona yezona ndlela ezintle zokwazi ukuba ngaba siqonda izizathu ezibangela izenzo zethu. Ukubikezela kungavumela ukuba iingqondo zengqondo ziqaphele ngokuziphatha komntu ngaphandle kokuqonda iindlela ezijongene nale nto. Ngokomzekelo, ukuba abaphandi baqaphela ukuba amanqaku kumvavanyo othile wokufaneleka angasetyenziselwa ukuqikelela amazinga okuphuma esikolweni esiphakamileyo, loo ngcaciso ingasetyenziselwa ukuqikelela ukuba bangaphi abafundi beqela elithile abangahle bayeke esikolweni ngonyaka ngamnye.

4) Ukutshintsha

Ekugqibeleni, kwaye mhlawumbi kubaluleke kakhulu, ingqondo yengqondo izama ukutshintsha, ukuthintela, okanye ukulawula ukuziphatha ukuze wenze utshintsho oluhlala luhlala ebomini babantu. Kwimzekelo yethu yangaphambili, abaphandi bangathatha oko baziyo malunga nekhonkco phakathi kwamanqaku kwiimvavanyo zokufaneleka kunye nokukhutshwa kwamanani kwaye basebenzise ulwazi ukuphuhlisa iinkqubo ezenzelwe ukusiza abafundi ukuba bahlale esikolweni. Ukususela ekuphatheni isifo sengqondo ekuphuculeni inhlalakahle yabantu, ukuguquka kwezenzo zabantu kubaluleke kakhulu kwiengqondo.

Ukubuyiselwa

Ngoko njengoko ufunde, iinjongo ezine eziphambili zengqondo zichaza, zichaze, ziqikelele, ziguqule ukuziphatha. Ngeendlela ezininzi, ezi njongo zifana neentlobo zezinto ozenzayo yonke imihla njengoko usebenzisana nabanye.

Xa usebenzisana nomntwana, umzekelo, unokubuza imibuzo enjengaleyo "Wenzani na?" (kuchaza), "Kutheni enjenjalo?" (uchaza), "Yintoni eya kwenzeka xa ndiphendule ngale ndlela?" (ukuqikelela), kwaye "Yintoni endiyenzayo ukuze ndimyeke ukwenza oko?" (ukutshintsha).

Iingcali zengqondo kunye nezinye izenzululwazi zentlalo zibuza ezininzi iindidi ezifanayo. Umehluko omkhulu kukuba izazi zengqondo zisebenzisa indlela yezenzululwazi zokuvavanya ngokuchanekileyo nangokucwangcisekileyo ukuziphatha kokuziphatha kwabantu kunye nezilwanyana.