Izifo zengqondo ezinjenge- dispersive-compulsive disorder (OCD) zihlala zixutywa "ukungalingani kwemikhemikhali." Enyanisweni, le meko iyinkimbinkimbi. Akukho mntu owazi kakuhle oko kubangela i-OCD , nangona kukho imingcipheko ebonakalayo okwangoku, ezinjengeengqondo ezingaqhelekanga, utshintsho lweekhemikhali, i-genetics, kunye nemeko.
Ngaba i-OCD ibangelwa yi-Chemical balance?
Utshintsho kwi- serotonin ye- neurochemical, kunye nakwi-neurochemicals i-dopamine kunye ne-glutamate, kungenzeka ukuba ikhona kwi-OCD.
Enyanisweni, imishanguzo efana ne-antidepressants ebizwa ngokuba yi -seleotonin e-reuptake inhibitors (i-SSRIs) iphucula iimpawu zabantu abaninzi. Ukongezelela, uphando kwizilwanyana nakubantu lubonakala lubonisa ukuba utshintsho kwiinkqubo ezahlukeneyo ze-neurochemicals zincinci lijongene neempawu ze- OCD .
Nangona kunjalo, akucaci ukuba ngaba iinguqu ze-neurochemical zenza iimpawu ze-OCD okanye ingaba ziza kuba ziphumo zokufumana iimpawu ze-OCD. Kwakhona, uphando lwangoku lubonise ukuba i-OCD ibonakala iquka utshintsho olusebenzayo kwisakhiwo esona sengqondo ngokudibanisa neenguqu kwiinkqubo ze-neurochemicals, kunokungalingani kweekhemikhali. Uphando olutsha lwe-neuroimaging lubonise ukuba kubantu abane-OCD, indawo ezithile zeengqondo zisebenza ngokuhlukileyo kuneendawo ezifanayo kulabo abangenawo i-OCD. Nangona kunjalo, oku kufunyaniswayo akuchazi indlela ukuhluka komsebenzi wengqondo kubangela ngayo ukuphuhliswa kwe-OCD.
Ngoko ke, ngelixa i-neurochem chemicals ibaluleke kakhulu ekuqondeni nasekuphatheni i-OCD, ngokuqinisekileyo ayiyiyo yonke imifanekiso.
I-Genetics kunye ne-Environment Play Indima enkulu kwi-OCD
Ingaba okanye umntu onentsapho yakho u-OCD ungenye yezinto ezinobungozi obukhulu bokuphuhlisa i-OCD. Ukusondela kwelungu lentsapho kunye nabancinci xa beqala ukubonakalisa iimpawu, ukuphakamisa umngcipheko wakho, nangona kungekho geni ekhethekileyo.
Ukongezelela, indawo esihlala kuyo inokuchaphazela enkulu ukuba iimpawu ze-OCD ziya kukhula. Omnye onobungozi obunamandla kakhulu kwi-OCD angeke aqhubeke nokuhlakulela isigulo ngaphandle kokuba abone "iimeko ezifanelekileyo" zemo yendalo, njengengcinezelo engapheliyo (ingakumbi ebusweni bokuqala) okanye ukulahleka okubi.
Indima yokuziphatha kwi-OCD
Indlela yokuziphatha inokudlala indima ekuphuhliseni i-OCD, ngakumbi xa ixinzelelo. Ingqondo yakho iqalisa ukudibanisa izinto ezithile okanye imeko kunye noloyiko kunye nokuphendula, ungaqala ukuwaphepha okanye ukudala imicimbi yokunciphisa uxhalaba ovakalelwa ngalo xa uhlangabezana nabo. Umzekelo, mhlawumbi ungenayo ingxaki yokugubha izandla nabantu abangaziwayo, kodwa ngelixa unengcinezelo enkulu, ngokukhawuleza waqala ukudibanisa izandla kunye nabantu abangabaziyo ngokugula okanye ukusabalalisa iintsholongwane. Unokuyeka ukubandakanya kwisenzo esiqhelekileyo sokwemvelo okanye ukuphuma kwisandla sakho sonyango emva kokugubha isandla somntu ukuba awukwazi ukuwuphepha. Ngenxa yokuba ukuziphatha kwakho kuyomeleza ukwesaba kwakho, ukwesaba ukufumana isifo okanye ezinye iintsholongwane zingaqala ukusabalalisa ukuchaphazela nayiphi into abaye bayithintela ngayo. Oku kunokukhokelela ekuhlambuleni izandla zakho ngamaxesha amaninzi ngemini kude kube yinto eluhlaza kwaye ihlulwe.
Ukunyanga i-OCD
Iipilisi eziphambili nezona ngempumelelo kuninzi lwabantu abane-OCD abanezifo zengqondo kunye / okanye amayeza, njengama-SSRIs. Abantu abaninzi abane-OCD banokuphila ubomi obufezekileyo, obuvelisayo ngokufunda izicwangciso zokulwa kunye nokunamathela kwizicwangciso zabo zonyango. Ukuba ucinga ukuba unakho u-OCD, qiniseka ukuthetha nodokotela wakho.
Umthombo:
http://www.medicalnewstoday.com/articles/178508.php